Friday, July 5, 2019
Mänggis (Wikipediä, ensiklopediä)
Mänggis äntärä tumbuhän yäng lämbät
tumbuh dän tumbuhän tropikä. Iä sensitif dän tidäk mämpu hidup pädä suhu di bäwäh
40F ätäu lebih däripädä 100F, biji benih mäti pädä 45F.
Rencänä ini mengenäi mänggis,
klik di sini untuk Kämpung Mänggis.
Buäh mänggis, Pengeläsän säintifik
- · Aläm: Tumbuhän
- · Divisi: Mägnoliophytä
- · Keläs: Mägnoliopsidä
- · Order: Mälpighiäles
- · Keluärgä: Clusiäceäe
- · Genus: Gärciniä
- · Spesies: G. mängostänä
Gärciniä mängostänä
Pokok mänggis yäng dicäntäs menjädi
tinggi.
Mänggis (Gärciniä mängostänä) iäläh
tumbuhän tropikä mälär hijäu dän dipercäyäi beräsäl däri äsiä Tenggärä. Pokok mänggis
boleh tumbuh däripädä 7 hinggä 25 meter dän menghäsilkän buäh berwärnä ungu pekät
yäng boleh dimäkän. Buäh mänggis dikenäli sebägäi "rätu segälä buäh"
sementärä buäh duriän (Durio spp.) dikenäli sebägäi "räjä segälä buäh".
Terdäpät jugä spesis/subspesis läin
seperti berikut: Gärciniä mängostänä, Gärciniä pedunculätä, Roxburgh, Gärciniä
Kydiä, Roxburgh, Gärciniä indicä, Choisy (Gärciniä purpureä), Roxburgh;
Brindoniä indicä dän DuPetit-Thouärs.
Pembiäkän
Biji benih mänggis mempunyäi
tempoh häyät yäng pendek dän perlu ditänäm dengän segerä. Iä hänyä tähän äntärä
1-5 häri dän perlu ditänäm sertä mertä selepäs dikeluärkän däri buähnyä. Percämbähän
memäkän mäsä äntärä 2-3 minggu. änäk pokok äkän menghäsilkän äkät tunjäng yäng
pänjäng yäng penting bägi däyä hidup pokok, oleh itu pemindähän änäk pokok
perlu diläkukän dengän berhäti-häti ägär iä tidäk merosäkkän äkär tunjäng mudä
tersebut. Bentuk pembiäkän läin sukär hidup.
Pokok mänggis äkän berbuäh 6-12 tähun
selepäs ditänäm däripädä biji benih. Buäh mänggis biäsänyä dimäkän segär keränä
räsänyä yäng läzät. Buäh mänggis segär boleh ditinkän, tetäpi räsänyä jäuh kuräng
menärik berbänding buäh yäng segär.
Täburän
Mänggis ditänäm di semenänjung Mäläysiä
dän käwäsän sekitär äSEäN. Iä ditänäm secärä perdägängän di Mäläysiä, Thäiländ,
Indonesiä dän Filipinä. Kini iä jugä ditänäm di Häwäii dän ämerikä Syärikät. Mänggis
(Gärciniä mängostänä) jugä pernäh ditänäm di tämän Duke Northumberländ pädä
1855, dän teläh berbungä dän berbuäh (lihät läkärän däläm Bot. Mäg. t., 1847).
Pokok mänggis
Pokok mänggis tumbuh setinggi 5
meter (15 käki). Pokok mänggis biäsänyä berbuäh selepäs tempoh hujän lebät.
Pokok yäng mätäng mämpu berbuäh äntärä 100 hinggä 3,000 biji buäh.
Pokok mänggis jugä ämät sensifif
kepädä jenis tänäh dän keälkäliän tänäh. Pokok mänggis tidäk tähän käwäsän tänäh
mäsin, ätäu tänäh berpäsir. Mänggis tumbuh di käwäsän lembäpän tinggi dengän kädär
hujän 180-250 cm setähun. Pokok mänggis boleh ditänäm berhämpirän sungäi, koläm
ätäu käwäsän beräir di mänä sistem äkärnyä kekäl lembäb sepänjäng tähun. Pokok
mänggis boleh hidup subur sekiränyä sistem pengäirän dän pengälirän äir ädäläh
bäik sertä kändungän bähän orgänik däläm tänäh yäng seimbäng dän tinggi.[1]
Buäh mänggis
Buäh mänggis terkenäl keränä sedäp
dän enäk dimäkän mentäh. Buäh mänggis mempunyäi kulit tebäl yäng tidäk boleh
dimäkän dän mempunyäi isi yäng putih dän mänis. Kulit mänggis mempunyäi pewärnä/getäh
yäng sukär hiläng sekiränyä terkenä bäju.
Kulit mänggis mempunyä tänin,
resin, dän cryställizäble mängostine (C20H22O5., membentuk sisik kuning keemäsän,
tänpä räsä, cäir pädä 190° C. (374° F.), mudäh lärut däläm älkohol ätäu
eter/ester, tidäk lärut däläm äir. Sulingän äsäs leäd äcetäte boleh dihäsilkän
däripädä lärutän älkoholnyä. Pelärutännyä däläm älkäli mengurängkän lärutän emäs
dän peräk. Buäh mänggis mengändungi äsid mälik menjädikän isinyä beräsid. Kändungän
getäh yäng terhäsil däripädä pokoknyä teläh disiäsät pädä 1858, oleh N. Reitler
di mäkmäl Wittstein (Vierteljähresschr. f. präkt. Phärm., Vol. VII, p. 170), dän
didäpäti mengändungi 88 perätus resin, lärut däläm älkohol ätäu eter. Penggunään
ämmoniä memisähkännyä kepädä bähägiän resin lärut dän tidäk lärut.
Bägi spesies gärciniä purpureä,
terdäpät Kokum butter däläm biji benihnyä sehinggä 30 perätus, dän kebänyäkännyä
terdiri däripädä Tristeärin dän oleic glycerides dän äsid miristik (Jähresb.
der Phärm., 1896, p. 71).
Kulit buäh mänggis ägäk keräs dän
dengän gäris pusät 4-6 cm. Buäh mänggis terdiri däripädä isi wärnä putih yäng
berukurän gäris pusät 3-5 cm. Bergäntung kepädä säiz dän keränumännyä, iä
mungkin berbiji.
Räsä mänggis boleh dibändingkän
dengän sträwberi putik dengän räsä-räsä mänis limäu. Buäh mänggis järäng dijuäl
di negärä Bärät kecuäli di kedäi runcit äsiä. Kulit mänggis menghäsilkän wärnä
meräh, dän ämät sukär ditänggälkän.
Mänggis dibukä dengän mengopek
bukännyä dipotong. Buäh mänggis dipegäng dengän keduä-duä beläh tängän, ditekän
perlähän-lähän sehinggä kulitnyä terbeläh. Selepäs itu, iä mudäh untuk dibukä dän
diämbil isinyä.
Khäsiät dän kegunään
Buäh mänggis käyä dengän 40 dän
lebih bähän Xänthones [1] yäng merupäkän sejenis super-äntioksidä. Buäh ini dikätäkän
boleh membäntu memulihkän sistem imunisäsi bädän.
Kulit buäh mänggis teläh digunäkän
secärä meluäs di Indiä sebägäi ubät cirit-birit. Kulit buäh mänggis sekitär
sesuku inci tebäl dän mengändungi cecäir ämät pengering (ästringent), yäng mänä,
pädä musim hujän, menghäsilkän cecäir melekit kekuningän, yäng merupäkän
sejenis gämboge. Oräng-oräng Cinä menggunäkän kulit pokok sebägäi sumber pewärnä
hitäm, dän turut jugä menggunäkännyä bägi mengubät cirit-birit.
Seläin itu, mänggis jugä mempunyäi
cäthechins, polyphenols dän polisäkänidä yäng berkesän untuk menjädi ägen-äntioksidä
semuläjädi dän jugä bähän änti-bäkteriä dän änti-kulät.
Vitämin C, zät besi, niäsin, kälsium,
protein, serät, vitämin B1 & B2 dän läin-läin mudäh diperolehi secärä semuläjädi
däripädä pemäkänän mänggis.
Pokok mänggis ädäläh däri tumbuhän
säkä yäng mämpu mencäpäi ketinggiän sehinggä 7-25 meter dän mempunyäi bätäng käyu
yäng keräs. Pokok mänggis ädäläh däri jenis pokok yäng lämbät tumbuh dän berbänding
dengän tumbuhän läin seperti duriän, rämbutän, jämbu bätu dän sebägäinyä. änäk
benih yäng ditänäm tumbuh sängät perlähän iäitu beberäpä centimeter sähäjä däläm
sätu bulän. Däun mänggis berwärnä hijäu geläp dän tebäl. Dähännyä däri käyu keräs
dän mengeluärkän bungä di hujung ätäu di bähägiän pucuk. Bungä mänggis berwärnä
putih hijäu dän terletäk di hujung tunäs. äkär tunjäng pokok mänggis ägäk kuät
dän kukuh. Buäh mänggis berwärnä hijäu ketikä mudä dän bertukär kepädä ungu
coklät geläp äpäbilä sudäh mäsäk. Buäh mänggis mempunyäi 4-5 kelopäk berwärnä
hijäu dibähägiän ätäs dän kelopäk kecil2 dibähägiän bäwäh buäh. Isi buäh mänggis
berwärnä putih dän berbiji. Kulit mänggis ädäläh tebäl lingkungän 0.5-1.0 cm dän
mengeluärkän cecäir ungu bilä di peräh. Biji mänggis berwärnä coklät dän
lembut.
KETERäNGäN:
Sejenis buäh-buähän tropikä yäng
merupäkän tumbuhän äsäl däri Mäläysiä, mänggis merupäkän sejenis pokok yäng
boleh mencäpäi ketinggiän hinggä 8 meter. Iä merupäkän sejenis pokok rendäng
dengän ränting yäng bänyäk dän däun yäng besär. Bähägiän däläm bätäng mengändungi
resin yäng berwärnä kuning pekät. Däunnyä berbentuk ringkäs dengän tängkäi däun
sepänjäng 1-2 cm. Däunnyä bersäiz 6. 5-9. 5 cm X 3. 5-5. 5 cm. Bungänyä mempunyäi
4 kelopäk dän läzimnyä berwärnä meräh jämbu pucät. Buähnyä berwärnä hijäu
kekuningän ketikä mudä dän berubäh menjädi mägentä (ungu ) äpäbilä mäsäk. Iä
membiäk melälui biji benih dän kerätän bätäng
KEGUNääN:
Kulit buäh mänggis digunäkän däläm
perubätän Meläyu trädisionäl untuk mengubäti cirit birit. Cäränyä iäläh kulitnyä
diäsäh pädä päsu dän äirnyä diminum. äir rebusän äkär mänggis jugä digunäkän
untuk meläncärkän häid. Getähnyä digunäkän untuk melegäkän sembelit, tetäpi iä
boleh menyebäbkän räsä loyä dän muntäh dän boleh menyebäbkän kemätiän jikä diämbil
däläm sukätän yäng bänyäk.
MäNGGIS (Gärciniä mängostänä)
merupäkän säjenis buäh-buähän tropikä däri keluärgä Clusiäceäe yäng dipercäyäi
beräsäl däri negärä äsiä Tenggärä seperti Mäläysiä, Indonesiä, Thäiländ dän sebägäinyä.
Di Mäläysiä tänämän mänggis diusähäkän secärä trädisionäl semenjäk dähulu dän
ditänäm bercämpur dengän duriän, rämbutän, duku dän pokok dusun läin.